Hae
Salla Salmela

Isyysvapaiden viimeinen viikko

Meillä lähti Markuksen isyysvapaiden viimeinen viikko käyntiin. Vielä tämän kuun alussa ei tiedetty, että se kuluisi päiväkotiin valmistautuessa. On tämä kuu pitänyt muutakin kuin päiväkodin alun ilmoituksen sisällään, niin kuin esimerkiksi sen, että olen nyt saanut itse keskittyä töihin ja laitettua firman pystyyn. Olihan siinäkin hommaa ja monet itkut pelkän stressin, paineen ja uupumuksen vuoksi on jo itketty. Taustalla toki on muutakin. Onneksi omista töistä löytyy paljon iloa. Ollaan myös laiteltu Saagan huonetta uuteen uskoon sekä mietitty joulusisustusta ja viikonloppujen pieniä karkaamisia hotelliin tai leffaan. Nyt kuitenkin päällimmäisenä fiiliksenä se päiväkoti jännittää.

Haluan molemmat

Eniten mua itsenäni auttoi tässä isyysvapaassa se, että ollaan nyt Markuksen kanssa yhdessä saatu hoidettua asioita pois jotka ovat roikkuneet pitkään tai olleet vähemmän tärkeitä, mutta on ne siellä taustalla kuitenkin työjonossa olleet. Lisäksi ollaan saatu molemmat keskittyä Saagaan ja on ollut hauska huomata miten Saagan käytös mua kohtaan on muuttunut.

Kerroin teille aikaisemmin siitä, kuinka meillä oli vaihe, että äiti ei kelvannutkaan. Iskä oli se cool ja kiva tyyppi jonka nähdessään tuli aina hymy korviin. Äiti työnnettiin pois itkien. Nyt kun iskä onkin ollut koko ajan saatavissa, on musta tullut se kiva tyyppi joka harmillisesti lukkiutuu makuuhuoneeseen tekemään luurit päässä töitä. Saaga itkee oven takana ja hakkaa ovea. Tällä hetkellä ollaan siis siinä pisteessä, että molemmat vanhemmat pitäisi saada, mutta enää ehdotonta isä tai äiti-vaihetta ei ole. Molempien kanssa viihdytään ja edellä mainitusta syystä päiväkoti on tällä hetkellä hyvinkin tarpeellinen, jos yhtään töitä meinaa saada tehtyä.

päiväkoti jännittää

Vähättelisin jos sanoisin, että mua vähän jännittää tuleva. Eihän me koskaan olla molemmat tehty kotoa käsin töitä ja tähän päälle vielä se, että meidän ensimmäinen lapsemme aloittaa ekaa kertaa päiväkodin. Omia kokemuksia varhaiskasvatuksesta ei siis ole. Päiväkodin aloituksesta kirjoitin aikaisemmin tänne.

Paljon uusia juttuja on siis luvassa ja aina joinakin päivinä kaikki tuntuu ihan ylitse pääsemättömän kuormittavalta. Tällä hetkellä kovasti keskustelua aiheuttava varhaiskasvatuksen resurssi- ja palkka keskustelu sekä sen vaikutus varhaiskasvatuksen laatuun kuormittaa ja pelottaakin mua aika paljon. Enhän mä ikinä haluaisi jättää Saagaa sellaiseen paikkaan hoitoon, jossa en voi olla 100% varma, että hänestä pystytään huolehtimaan ja tarjoamaan laadukasta kasvatusta ja opetusta. Aika huono ajoitus siis päiväkodin aloitukselle kaiken tämän mylläkän keskellä ja toivon todella, että alku lähtee sujumaan hyvin kaikesta huolimatta. Toki tämä on todennäköisesti vielä alkujännitystäkin, kun päiväkotiin ei ole vielä päässyt tutustumaan ja uskon, että tämä helpottaa ajan kanssa.

Olen täysin samaa mieltä siinä, että oloja ja työntekijöiden viihtyvyyttä tulisi parantaa palkalla sekä lisäämällä käsipareja, mutta tässä päiväkodin aloitusvaiheessa olisin halunnut välttyä niiltä kauhutarinoilta, joita tässä olen suurimmaksi osaksi viimeisten viikkojen aikana kuullut. Jännitys on muutenkin ollut ihan käsin kosketeltavaa. Rauhallisin mielin on siis vaikeaa olla. Tähän mielentilaan on apuna enää tutustumiskäynti, jotta itse pääsen näkemään millainen se meidän uusi päiväkoti oikein on.

Tämä loppu viikko meneekin suurimmaksi osaksi töiden ja Saagan valmistamisessa päiväkotiin. On vaatteiden nimikointia, muutamien vaatteiden hankkimista, repun pakkaamista, uuden rytmin opettelua ja monta muuta asiaa. Kivaa viikkoa sinne. ❤

päiväkoti jännittää

Lue myös:

Saimme soiton päiväkodista – Nyt se alkaa!

Raha, rakkaus, palkka ja säästäminen – Meidän perheen talous

Kotihiiri

Kukaan ei sanonut, että vauva-arki on tätä

Nähdään myös Instassa! 👋🏻

<3 Salla

2 kommenttia

  1. Kotiäiti kirjoitti:

    Moi! Pakko kommentoida nyt kun osuu sen verran lähelle omaa elämää… Oon 4kk vauvan kanssa itse kotona ja siis äitiyslomalla lastenhoitajan työstä varhaiskasvatuksessa. Tilannehan on varhaiskasvatuksessa tällä hetkellä aivan järkyttävä ja moni omista työkavereista joko on lähtenyt viimeisen vuoden aikana toisiin hommiin tai pohtii sitä. Mutta sen halusin tulla sanomaan, et itse kun olen ollut vuosia alle 3v lasten ryhmässä niin montaa työntekijää en ole tavannut ketkä ei antaisi itsestään ihan kaikkea lapsille♥️ varsinkin siis noiden pienten kanssa työskentelevät ovat ihan täydellä sydämellä tossa työssä ja meille onkin tärkeää pyrkiä vastaamaan ihan kaikkiin lapsen tarpeisiin, suurin osa päivistä menee koko ajan lapsia sylissä pitäen♥️ eli omasta mielestä hyvillä mielin voit teidän tytön hoitoon viedä! Tietenkin eroja löytyy mut omasta kokemuksesta nimenomaan noi pienten ryhmät on niitä missä on kaikkein sydämellisimmät hoitajat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *